Pesonen Nilo, Ponteva Eero. Lääketieteen sanakirja

3. uudistettu painos. — Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY, 1999. — ISBN 951-0-12511-3.Alkulause
kahdeksanteen painokseen
Pitkäaikaisen ja uskollisen työtoverini professori Eero Pontevan kuoleman johdosta on tämän sanakirjan kahdeksannen painoksen toimittaminen jäänyt yksin minun huolekseni. Helpottaakseni vieraskeilisten lääketieteellisten termien ymmärtämistä olen useiden hakusanojen kohdalle, niiden suomenkielisen vastineen rinnalle, lisännyt lyhyen selostuksen ko. sanan merkityksestä. Niin on menetelty varsinkin silloin kun sanalle ei ole löytynyt suomenkielistä vastinetta.
Kun uuteen painokseen on vielä lisätty pitkälti toista tuhatta uutta hakusanaa, on teos kokonaisuudessaan huomattavasti laajentunut.
Toivon sanakirja näin entistä paremmin täyttävän tehtävänsä.
Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 1986
Niilo PesonenAlkulause ensimmäiseen painokseen
Motto:
”Miten onkaan mahdollista, että vain sanojä etsiessä löydetään ajatukset.”
Joseph Joubert
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin johtokunta antoi vuonna 1944 allekirjoittaneiden tehtäväksi uuden ja mahdollisimman täydellisen lääketieteellisen sanaston laatimisen. Edellinen, Kajava-Palménin Lääketietteellinen Sanasto, joka on täyttänyt suuren puutteen suomenkielisten lääketieteellisten sanastojen alalla, oli osoittautunut liian suppeaksi. Sotien jälkeen muuttuneissa oloissa kaivattiin myös entistä enemmän lääketiettellistä sanakirjaa, jossa olisi englanninkielistenkin lääketieteellisten termien suomenkieliset vastineet.
Meille uskottu dehtävä osoittautui paljon laajemmaksi kuin olimme osanneet aavistaakaan. Erikielisten lääketieteellisten sanastojen määrä oli suuresti lisääntynyt. Niihin perehtyminen oli kuitenkin välttämätöntä. Kun lisäksi työ on ollut suoritettava muiden tehtävien ohella sivutyönä, sen valmistuminen on vienyt paljon pitemmän ajan kuin olimme aluksi kuvitelleet. Työn viivästymisestä on kuitenkin ollut myös etua, sillä anatominen nimistö, joka muodostaa lääketieteellisen sanaston rungon, uudistettiin vielä niinkin myöhään kuin v. 1955. Olemme niin ollen voineet sanakirjaa laatiessamme ottaa huomioon myös uusimman anatomisen nimistön vaatimukset.
Nyt ilmestyvää sanakirjaa tehdessämme olemme saaneet korvaamatonta apua edellisen lääketieteellisen sanaston luojalta professori A.J. Palménilta. Tämän suomenkielisen lääketieteellisen terminologian uranuurtajan ja asintuntijan apu on ollut meille erittäin arvokasta. Eläinlääketieteellisten terminen osalta on työtämme auttanut Suomen Eläinlääkäriyhdistyksen asettama sanakirjatoimikunta, johon ovat kuuluneet eläinlääkintötarkastaja Risto Vuorinen, eläinlääketieteen tohtori Per Andersson ja laborantti Helvi Vasenius. Hammaslääketieteellisten sanojen tarkastuksesta on huolehtinut hammaslääkäri Aimo Rantanen. Suomen kielen asiantuntijana osallistui työhömme sen alusta lähtien maisteri Hannes Teppo, kunnes kuolema v. 1953 katkaisi pitkäaikaisen yhteistyömme.Kielellisenä neuvonantajana sanakirjaa viimeisteltäessä on toiminut filosofian tohtori Matti Sadeniemi, mistä olemme hänelle suuresti kiitolliset.
Samalla kun lausumme sydämelliset kiitoksemme kaikille edellä mainituille saamastamme korvaamattomasta avusta, pyydämme kiittää myös kaikkia niitä kymmeniä, jotka auliisti ovat antaneet meille apuaan sitä heiltä pyytäessämme.
Nyt ilmestyvä Lääketieteen Sanakirja ei ole varsinaisessa mielessä tietokirja. Se sisältää vain latinalaisten, englantilaisten ja saksalaisten sekä eräissä tapauksissa myös ranskalaisten lääketieteellisten sanojen suomenkieliset vastineet. Joissakin tapauksissa on katsottu aiheelliseksi liittää mukaan myös selostus sanan merkityksestä. Hakusanoina ovat vieraskieliset termit aakkosjärjestyksessä ja kunkin sanan jäljessä on l-, e-, s- tai r-kirjain osoittamassa sanan vieraskielistä alkuperää. Kreikankielisten sanojen läljessä on myös merkintä l, koska sanakirjaan otettu alkujaan kreikankielinen termi usein esiintyy latinaistetussa muodossa ja ainakin siinä asussa, missä sitä myös latinankielisessä tekstissä käytetään. Jos jonkin termin erikieliset asut vain vähässä määrin poikkeavat toisistaan, ne onyleensä kirjoitettu peräkkäin ja niin, että ensimmäiseksi on merkitty latinalaisasuinen, sitten englantilaisasuinen ja kolmanneksi saksalaisasuinen muoto. Jos kysymyksessä ei ole puhtaasti lääketieteellinen sana, vaan joko eläinlääketieteellinen, psykologinen tai muu termi, tai jos on tahdottu tarkemmin ilmaista miltä lääketieteen alalta sana on, siitä on tehty erikseen merkintä.
Työmme tueksi olemme saaneet avustusta Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvaroista ja Werner Söderström Osakeyhtiön Kirjallisuussäätiöltä, mistä esitämme parhaat kiitoksemme.
Kun Lääketieteen Sanakirja nyt tarjotaan halukkaiden käytettäväksi, on harras toivomme, että se edeltäjiensä tavoin edistäisi ja syventäisi äidinkielemme käyttöä lääketieteen palveluksessa ja että se samalla perehdyttäisi käyttäjäänsä lääketieteen terminologian aarreaittoihin.
Helsingissä 15. päivänä huhtikuuta 1961
Tekijät